Osallistuin keskiviikkona 4.5.2016 asukastilaisuuteen Tampereen Linnainmaan asemakaavasta 8559. Asia kiinnostaa minua, sillä äitini asuu kaava-alueen vieressä (ja minä olen lapsuuteni tässä asunut) ja mummolani on myös kaava-alueen vieressä. Kaavasta järjestettiin jo kolmas kuulemistilaisuus. Asukkaat ovat aktiivisesti sekä kuulemistilaisuuksissa että kirjallisesti esittäneet muutoksia kaavaan. Kuitenkaan pääosin näitä muutoksia ei ole huomioitu kaavoittajan toimesta valmistelussa.

Asemakaavaehdotuksen mukaan Linnanmaankadun varrella olevien 1-tasoisten rivitaloasuntojen eteen tulee 4-kerroksinen (osin 5-kerroksinen) kerrostalo suurilla maisemaikkunoilla. Kerrostalon seinäetäisyys rivitalon seinästä on vain 30 metriä.

Muistutuksia tähän kaavaan tuli paljon ja ne ovat kaikki samansuuntaisia. Lisäksi asiaan on kuntalaisten ja alueen asukkaiden toimesta aktiivisesti pyritty vaikuttamaan muun muassa asukastilaisuuksissa. Seudun asukkaat ovat esittäneet, että neljäkerroksinen kerrostalo maisemaikkunoineen siirretään muualle kuin Linnainmaankadun varteen. Muutos olisi toteutettavissa yksinkertaisesti siten, että kortteliin suunniteltujen talojen paikkoja vaihdetaan niin, että kaksikerroksiset talot ovat Linnainmaankatua kohti ja kerrostalot korttelin ns. sisäpuolella. Arkkitehdin esittämä kaupunkimainen korttelirakenne säilyisi, asuntojen määrä ja kerrosala eivät vähenisi ja suunnitelmien muuttaminen ei vaatisi suuria taloudellisia resursseja eikä pitkää aikaa. Mikäli asukkaiden esittämä muutos toteutettaisiin, korkeat kerrostalot eivät varjostaisi nykyistä asutusta. Samalla asukkaiden intimiteettisuoja ei kärsisi.

Kaavatilaisuudessa (4.5.2016) tämä asia oli paljon esillä. Kaavoittajan mukaan kerrostalojen sijaintia ei voida vaihtaa, koska halutaan kokeilla kaupunkimaista korttelia, jossa kerrostalot ovat nimenomaan tuossa kohdassa, keskellä rivitaloasutusta ja muuta matalampaa rakentamista.  Kaava-alueen toinen reuna on nykyisellään rakentamatonta aluetta. Näen, että mikäli korkeammat 4-kerroksiset kerrostalot sijoitettaisiin kaava-alueen nykyisellään rakentamattomaan reunaan, voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa siihen viereen rakentaa lisää kerrostaloja, jolloin olisi selkeä kerrostalojen keskittymä, eikä niin, että rakennetaan muutama korkeampi talo matalien rakennusten keskelle.

Lisäksi kaavoittajan mukaan kerrostalot tulee rakentaa lähelle bussipysäkkiä, jotta voidaan kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Korkeampien kerrostalojen tulee olla kuulemma lähempänä bussipysäkkiä kuin kaksikerroksisien talojen.  Kohdassa, johon korkeammat talot ovat kaava-esityksen mukaan tulossa, on nykyään bussipysäkki, josta ei kuitenkaan kulje nytkään yhtään bussilinjaa. Nyt rakennetaan siis taloa nykyisen bussipysäkin sijainnin mukaan, vaikka mielestäni olisi järkevämpää sijoittaa bussipysäkki talojen sijainnin mukaan. Tässä tapauksessa matka bussipysäkille kun ei nyt muutenkaan olisi pitkä vaikka taloja siirrettäisiin asukkaiden esityksen mukaisesti.

Kuitenkin kaikista eniten mieleeni jäi seuraava kaavoittajan kommentti, kun asukkaat tivasivat vastausta siihen, miksei kaksikerroksisten ja 4-kerroksisten talojen paikkoja voida muuttaa. Kaavoittaja vastasi, että koska he nyt kaavoituksessa halusivat tehdä tämän näin.  Mitä sitä sitten järjestämään kuulemistilaisuuksia, jos kerran kaava tehdään niin kuin kaavoittaja haluaa jokatapauksessa.  Alueen asukkaat tulevat varmasti valittamaan kaavasta jokaisessa mahdollisessa vaiheessa, mikäli kaava menee esitetyn mukaisena aikanaan läpi. Sitten mietitään miksi kaavoitus on hidasta. Asukkaat kun eivät tässä tilanteessa missään nimessä vastusta näiden korkeampien talojen rakentamista tai alueen kaavoittamista, vaan yrittävät esittää ratkaisua, joka palvelisi sekä nykyistä asutusta että vastaisi alueelle kaavailtuun asuntomäärän tarpeeseen.

Kerrostalojen varjostuksesta oli kaavaesityksen liitteeksi tehty havaintokuvat. Kuvien mukaan kuulemma varjohaitat kesällä ovat pienet.  Todellisuus on kuitenkin jo nyt toinen, äitini pihan edessä on puita, jotka varjostavat jo nyt pihaa niin, että siihen paistaa keskikesälläkin aurinko vain iltapäivästä alkuiltaan muutamia tunteja. Jos puut varjostavat jo näin paljon, saati sitten 4-kerroksiset (osin 5-kerroksiset) talot, 30 metriä kun on kuitenkin aika pieni etäisyys.

Paljon muutakin sanottavaa kaavasta olisi, kuten parkkipaikkojen riittävyydestä (riittämättömyydestä) kaava-alueella tai alueen liikennejärjestelyjen sujuvuudesta.  Näistäkin keskustelutilaisuudessa keskusteltiin.

Kokonaan eri asia onkin se, että alue on yleiskaavan mukaan pientaloaluetta. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Kun tästä kysyttiin tilaisuudessa, kaavoituksesta todettiin, että 4-5 kerroksiset talot voidaan tulkita pienkerrostaloksi. Mielestäni kyllä 4-5 kerroksinen talo ei ole pienkerrostalo. Samaa mieltä olivat muutkin keskustelutilaisuudessa ja kaavoittaja totesikin että, he eivät puhukaan nykyään pienkerrostaloista vaan pienistä kerrostaloista näiden 4-5 kerroksisten talojen kohdalla. Pieniä ne eivät kuitenkaan edelleen mielestäni ole. Mutta kuten sanoin aiemmin, alueen asukkaat eivät vastusta korkeampaa rakentamista alueelle, vaan kyse on talojen sijainnista kaava-alueella. Ymmärrän, että Tampereella tarvitaan lisää asuntoja ja myös pientalojen lisäksi korkeampaa rakentamista. Asukkaat tuntevat alueen ja jo lainkin mukaan asukkaita on kuultava.  Lakisääteiset velvollisuudet on toki kaavan valmistelussa täytetty, kun kuulemistilaisuudet on järjestetty. Selvästi kaavoittajan toimesta kyllä kuunnellaan, muttei kuitenkaan kuulla asukkaita.

Lopuksi haluan vielä kiittää yhdyskuntalautakunnan jäseniä siitä, että vaikka kritisoinkin kaavoitusta, yhdyskuntalautakunnan jäsenten toimesta olen kokenut, että palautetta on kuultu ja siihen on heidän toimestaan reagoitu. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä asukkaiden toiveiden kuulemisesta on juuri tämä kyseinen 4.5 järjestetty keskustelutilaisuus.